B! Oletkos tullut pohtineeksi paperiasioita? Olemme havainneet usein käytävän puhetta paperittomista toimistoympäristöistä ja muista vastaavista ratkaisuista, joilla pyritään muuntamaan luontoympäristöön jättämäämme kokonaisjälkeä myönteisemmäksi. Nyt aiomme kuitenkin syventyä paperisen maailman mahdollisuuteen. Mutkitellessasi mielessäsi kysymykseen valkoisen arkin alkuperään liittyen, saattaa ensimmäiseksi vastaukseksi kasvaa puu. Suuri osa käyttämästämme paperista valmistetaan totta tosiaan puusta, vaan tiesitkö, että sellu on itseasiallisesti moneen muuhun raakamateriaaliin verrattuna melko kuormittava vaihtoehto rakkaan ympäristömme kannalta.
Paperin havisevaa historiaa
Luonnosta löytyy kuituja, jotka taipuvat puuta valmiimmin paperiksi, ja takaavat jopa paremman ja kestävämmän lopputuloksen. Puun muokkaaminen paperiksi onkin verrattain uusi keksintö, ja aiemmin tähän tarpeeseen vastasi tavallisesti hamppu, joka on ylipäänsä raakamateriaalina äärimmäisen kestävä ja nopeasti uusiutuva. Esimerkiksi maailman tunnetuimpiin kuuluva hakuteos, Encyclopædia Britannica, on alun perin painettu pääasiassa hamppupaperille yli 150 vuoden ajan. Myös Benjamin Franklin perusti aikoinaan yhden Amerikan ensimmäisistä paperitehtaista hampun avulla.
Lukuisten kirjallisten arkeologisten, antropologisten, filologisten, taloudellisten ja historiallisten lähteiden mukaan hamppu on ollut koko maailman maatalouden tärkein viljelyskasvi yli tuhat vuotta ennen ajanlaskumme alkua, ja vasta reilu sata vuotta sitten olemme siirtyneet hullutuksissamme etsimään vastausta toisaalta. Paperin lisäksi hampusta valmistettiin ylipäätään pitkään enemmistö ihmiskunnan kuiduista, kankaista, lääkkeistä ja valaisemiseen käytetystä öljystä. Hamppu toimi upean täydelliseen tapaansa myös pääasiallisena ruokaöljyn ja proteiinin lähteenä, niin ihmisille kuin eläimille.
Alla aiheeseen lisävaloa langettava ote Jack Hererin kirjasta Keisarilla ei ole vaatteita:
“Hamppu on kaikenkaikkiaan vahvinta, käyttökelpoisinta ja kestävintä kasvikuitua jota maa päällään kantaa. Sen lehdet ja kukintoryppäät (marihuana) olivat – kulttuurista riippuen – joko ensimmäiseksi, toiseksi tai kolmanneksi tärkein ja eniten käytetty lääke kahdelle kolmasosalle maailman väestöstä yli 3000 vuoden ajan, 1900-luvun alkuun asti.
Kasvitieteellisesti hamppu on osa maailman kehittyneintä kasvikuntaa. Se on kaksikotinen (uros, naaras tai joskus hermafrodiitti – uros ja naaras samassa kasvissa), puun kaltainen yksivuotinen ruohokasvi, joka käyttää auringonvaloa tehokkaammin hyväkseen kuin käytännössä mikään muu kasvi planeetallamme, kasvaen jopa yli kuusimetriseksi yhden lyhyen kasvukauden aikana. Sitä voi kasvattaa käytännössä missä tahansa ilmastossa tai maaperässä maapallolla, jopa marginaalisissa olosuhteissa.
Ilman pienintäkään epäilyä hamppu on ehdottomasti maapallon paras uusiutuva luonnonvara. Siksi se on erityisen tärkeä.”
Paperikuidun vaihtoehtoiset lähteet
Menneisyydessä esimerkiksi keisarillisen Kiinan korkeakulttuurit ovat valinneet paperihommiinsa hamppupaperin juuri sen käytännöllisyyden ja kestävyyden ansiosta. Moderneilta markkinoilta löytyy hamppuvaihtoehtojen lisäksi muiden muassa monia erilaisia banaanista valmistettuja paperityyppejä, eikä näitä vaihtoehtoja välttämättä erota vanhasta tutusta puupaperista silmällä, jos sitten käsin koskemallakaan. Usein banaanipaperi voi osoittautua jopa puusta valmistettua paremmaksi. Esimerkiksi Costa Ricasta löytyy paperituotantoa, jossa raaka-aineena käytetään banaaniviljelystä syntyvää jätettä ja kierrätyspaperia.
Banaanin viljelyä on hampun tavoin harrastettu ammoisista ajoista asti ja ensimmäiset maininnat banaaniviljelmistä ovat peräisin noin vuodelta 200. Nykyisin maailmanlaajuista tuotantomäärää voisi luonnehtia suunnattomaksi. Ikään kuin luonnollisesti syntyvää raaka-ainetta on siis käytettävissä runsain mitoin; vuosittain 15 maata käsittelee noin 42 miljoonaa tonnia banaania, ja tuottaa samalla yli 10 miljoonaa kuutiometriä jätettä, josta suurin osa on paperin tuotantoon soveltuvaa banaanipuun vartta. Ruoantuotannossa jätteeksi todettu onkin käypää kuitua paperin valmistamiseksi, ja on erinomaisen upeaa että sitä käytetään hyötykäytännölliseen tarkoitukseen.
Kokonaiskuvan huomioidessamme, voimme todeta banaanien tyypillisesti kasvavan varsin kaukana Suomesta, ja tästä seuraa loogisesti aiheen logistinen teema; käyttämämme tuote, kuten esimerkiksi paperi, on voinut kulkea pitkänkin matkan ennen käsiimme päätymistä, ja kuormittaa matkallaan ympäristöä mahdollisesti täysin tarpeettomasti. Paikallinen valinta on lähes aina hyvä valinta. Banaani ei Suomessa menesty, mutta kuituhamppua täällä tuotetaan jo jonkin verran, vaikkakaan emme varmuudella osaa sanoa onko kotimaista hamppupaperia silti saatavilla. Mahdollisesti myös suomalainen paperiteollisuus harkitsee nykyaikaan astumista ja markkinoille alkaa pian tulvia oikeasti uusiutuvista luonnonvaroista valmistettuja vaihtoehtoja.
Välittävien valintojemme vaikutukset
Väitämme olevan kannattavaa valita paperi, joka on valmistettu luonnollisesta ja ympäristömme huomioivasta kuidusta. Puut kasvavat paperiksi huomattavasti banaania tai hamppua hitaammin, joten sallikaamme edellä mainittujen kasvaa omassa rauhassaan täyttämään toisia tärkeitä tehtäviä. Luonnollisesti suojelemalla luonnonvarojamme autamme säilyttämään loputtomien rikkauksien aarreaittaa, joka anteliaisuudessaan on luonut myös ihmisyydelle puitteet kukoistaa.
Luontoäidin kunnioitus on syystä tai toisesta voinut jäädä monissa toimissamme hieman taka-alalle, ja olisi tärkeää palata perusasioissa aivan niiden juurille: ihmiset ovat olemassa Luonnon armosta, ei toisin päin. Luontoa ei tulisi mieltää resurssina, onhan se sentään kaiken tuntemamme elämän lähde. Meidän tulee toki käyttää meille avokätisesti annettuja luonnonvaroja sumeilematta, vaan samalla tehdä se arvostuksella ja kunnioittaen. Kulutus eli haaskuu ei tietenkään osoita näistä kumpaakaan. Vapautemme valita tarkoittaa voimaa muuttaa asioita. Vaikka vain paperiasioita.
Lisäksi puuttoman paperin käyttö voi aiheuttaa sivuvaikutuksia pitkällä aikavälillä, ja oireitaan kannattaa tartuttaa häpeilemättä myös perheeseensä ja ystäviinsä. Esimerkkeinä vaikutuksista mainittakoon kohentunut mieliala tai puunhalailukäytökselliset vivahteelliset muutokset yksilöllisessä hyvinvoinnin kokemuksessa, onnellisuuden puuskat, innostuneisuus, iloisuus, optimistisuus, rauhallisuus, rohkaistuminen, kiitollisuus, juhlamielisyys ja rentoutuneisuus.
Voimme todella sitoutua luontomme suojelemiseen pienten tekojen ja valintojen kautta, ja ainoastaan tiedostamalla omat valintamme, voimme saada aikaan uskomattoman paljon. Elämään mahtuu arkea ja juhlaa, käyttötavaroita ja lahjoja, ja joka ikinen valinta on tehtävissä lukemattomien hyvien sellaisten joukosta. On miljoonia tapoja elää luontoystävällisesti, joten muovaa tavoista rohkeasti omanlaisesi tilkkutäkki arkeasi lämmittämään. Mitä parhainta ympäristöYstävänpäivää ja jatkuvaa valinnanjuhlaa toivottaen, Namaste.
Aihetta liippaavaa monenkirjavaa kirjallisuutta:
George Orwell; Eläinten vallankumous
Kurt Vonnegut; Galapagos
Anthony de Mello; Havahtuminen
Jack Herer; Keisarilla ei ole vaatteita
Richard Bach; Lokki Joonatan
Ralph Waldo Emerson; Luonto
Robin Hahnel; Osallisuustalouden aakkoset
Khalil Gibran; Profeetta
Sogyal Rinpoche; Tiibetiläinen kirja elämästä ja kuolemasta
Rinna Saramäki; 250 ilmastotekoa, joilla pelastat maailman
Jani Laaksonen; Zeitgeist – Ajan henki
Marko Hamilo; Älkää säätäkö päätänne – häiriö on todellisuudessa
Toim. huom.
Kaikki yllä olevat sivustomme ulkopuoliset liNKit johtavat suomenkielisille Wikipedia-sivuille. Tästä napsauttamalla avautuu toinen birdink.fi sivu, joka sisältää aakkostetun valikoiman BiRD iNKin suosittelemia erinomaisia kirjoja.
Voit lukea artikkelissa mainitun Jack Hererin alkuperäiskielisen pdf-kirjan täällä:
(https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/b/bd/Jack_Herer_-_The_Emperor_Wears_No_Clothes.pdf)
Suomeksi käännetty verkkoversio Jack Hererin kirjasta löytyy täältä:
(http://emperor.wikidot.com/)
Artikkelin kuvat ovat pääasiassa BiRD iNKin luomuksia, vaan haluamme huomauttaa osan materiaalista olevan peräisin Pexels-kuvapalvelusta – mistä muuten löytyy läjäpäin upeita otoksia katseltavaksi tai käyttöön!
