B! Eläinaiheet ovat olleet taiteessa suosittuja eri kulttuureissa ja aikakausilla. Myös mielikuvituksellisemmat eläinhahmot ovat päässeet toistuvasti taiteilijoiden tulkintojen kohteeksi. Seuraavassa hieman poimintoja kiinalaisten kuvataiteellisesta näkemyksestä kolmen eläimen kautta: feenikslintu, lohikäärme ja qilin.
Feenikslintu
Taru feenikslinnusta on kaiketi lähtöisin Egyptistä, missä sillä oli läheinen yhteys Rahan, Auringon jumalaan. Okkulttisessa traditiossa feenikslintu symboloi sielua ja muinaiset alkemistit nimittivät feeniksiä Hermes-linnuksi. Myös kiinalaisessa tarustossa tällä linnulla on vastaavia jumalaisia piirteitä ja sen uskotaan saaneen alkunsa auringossa sekä synnyttäneen kaikki linnut.
Kiinalaisella feenikslinnulla (凤凰 fènghuáng) on pääskysen leukalinja ja kukon nokka, villihanhen pää, käärmeen kaula, kilpikonnan selkä, kalan pyrstö ja sen ruumiin takaosa muistuttaa qiliniä (jonka esittelemme lohikäärmeen jälkeen). Tavallisesti feenikslinnussa on viittä eri väriä ja lintu luokitellaan viiteen eri tyyppiin päävärinsä perusteella. Symbolisesti feeniksin pää näyttää taivaalta, silmät auringolta, sen selkä muistuttaa kuuta, siivet ovat tuulen muotoiset, jalat muistuttavat maata ja pyrstö planeettoja.
Feenikslinnut asuvat feenikspuissa (Firmiana simplex, 梧桐 wútóng), syövät tuoreen bambun kaltaisia luonnonantimia ja juovat raikasta vettä lähteistä. Feenikslintu elää aina yksin, ei ryhmissä, eikä edes lähesty likaisia ja kaoottisia paikkoja. Linnun uskotaankin ilmestyvän ainoastaan rauhanomaisissa ja kukoistavissa valtakunnissa.
Kiinalaisessa kulttuurissa lintujen kuninkaanakin tunnettu upea feenikslintu on yksi neljästä taivaallisesta eläimestä (四象 Sì Xiàng) – feeniks, lohikäärme, qilin ja kilpikonna. Feeniks symboloi viisautta ja sen sulissa kiteytyy viisi kiinalaisille arvokasta luonteenpiirrettä: hyveellisyys (pää), oikeamielisyys (siivet), kohteliaisuus (selkä), hyväntahtoisuus (rintakehä) ja usko (vatsa). Kasvettuaan legendoissa ja kulttuurissa, on feenikslintu symboloinut lisäksi rauhaa, hyväenteisyyttä, kauneutta, suurenmoisia ihmisiä, hyväntahtoisuutta, voimaa, vahvuutta, vaurautta, kunniaa, ylhäisöä, kauniita ja ylhäisiä naisia, suurta rakkautta, harmoniaa sekä onnellisuutta.
Alkujaan kyseessä oli olento, jossa jin (阴 yīn) ja jang (阳 yáng) sulautuivat toisiinsa. Menneinä aikoina ajateltiin, että Feng oli miespuolinen ja Huang naispuolinen, ja yhdessä muodostavat olennon nimeltä Fenghuang. Nämä feenikslinnut ovat kauniita olentoja, joilla on vapaa sielu ja melodinen lauluääni, jotka tanssivat viehättävästi, sekä ilmestyvät ainoastaan rauhanomaisiin ja kukoistaviin valtakuntiin.
Varsinkin fengshuissa feeniks on tärkeä symboli lukuisten suotuisien ominaisuuksiensa ansiosta. Baguan (八卦 bāguà) mukaan esimerkiksi feeniksin ilmansuunta on etelä, joka liitetään maineeseen ja tunnustuksen suomaan onneen. Näin ollen feenikskuvajaisen sijoittaminen eteläosioon aktivoi sen potentiaalisen jang-energian, mikä luo sekä suosiota että mahdollisuuksia. Fengshuin mukaan feeniks on ihanteellinen symboli myös rakkautta etsiville yksiöille. Feenikslinnun jin-energia aktivoituu sen saadessa seurakseen lohikäärmeen, ja tämä puolestaan on loistoratkaisu ikuisesti kestävää rakkautta toivoville pariskunnille.
Kuva muilta linnuilta kunnianosoitusta nauttivasta feenikslinnusta on erityisen hyväenteinen. Feenikslintu edusti alkujaan jinin ja jangin yhdistymistä, mutta se kuvataan usein myös lohikäärmeen kanssa, jolloin feeniks edustaa feminiinistä jiniä ja lohikäärme maskuliinista jangia – tällöin feeniks monesti symboloi keisarinnaa ja lohikäärme keisaria. Historian saatossa keisarilliset naiset ovatkin hyödyntäneet feenikslintukuvitusta laajalti ja feeniks on edelleen pitkälti naisten tunnus. Kun monet fengshuissakin käytetyt hahmot ovat eniten perheen patriarkan eduksi, palvelee feeniks matriarkkaa kaikkein tehokkaimmin.
Lohikäärme
Lohikäärme (龙 lóng) on yksi kiinalaisen astrologian kahdestatoista eläinmerkistä, joista muut ovat vähemmän mystisiä eläimiä. Toisin kuin Euroopassa tunnetut lohikäärmeet usein, symboloi kiinalainen lohikäärme hyväntahtoisuutta, vaurautta, pitkäikäisyyttä ja elämän uusiutumista. Muinaiset kiinalaiset uskoivat lohikäärmeen tuovan mukanaan sateen, hyvän sadon ja hedelmällisyyden.
Lohikäärme yhdistetään yleisesti miehiseen elinvoimaan, äärimmäiseen yltäkylläisyyteen, menestykseen ja vaurauteen sekä hyvään onneen. Lisäksi lohikäärme on taivaallinen mystinen olento, joka symboloi ilmenevää luontomaailmaa, sopeutumiskykyä ja muutosta. Kiinalaisen mytologian mukaan lohikäärmeet voivat luoda pilviä hengityksellään. Siksikin lohikäärmeet yhdistetään myrskypilviin sekä elämää kannattelevaan sateeseen. Lohikäärmeiden uskottiin elävän vuoristossa tai merissä, ja voivan lentää taivaisiin.
Lohikäärme yksinään edustaa jangia, mutta kaksi lohikäärmettä viittaa ikuisuuteen, jinin ja jangin yhteensulautumiseen. Samoin yhdessä kuvattuina lohikäärme ja feeniks voivat symboloivat miehen ja naisen liittoa, keisaria ja keisarinnaa, tai eläin- ja lintukuntaa. Taolaisuudessa lohikäärme ja feeniks yhdessä symboloivat koko luomakuntaa.
Kiinalaisesta mytologiasta löytyy monen tyyppisiä lohikäärmeitä. Useimmat ovat rohkeita, voimakkaita, muuntautumiskykyisiä, nokkelia, voittamattomia ja älykkäitä sekä huolehtivat ihmisistä. Taivaalla lohikäärmeet hallitsevat tuulta, myrskyä ja sadetta, kun taas maan pinnalla he hallitsevat jokia, meriä ja järviä.
Esimerkiksi Yinglong (应龙 Yìnglóng) on kaikkien lohikäärmeiden esivanhempi – joidenkin lähteiden mukaan myös feeniksin ja qilinin äiti – joka asustaa taivaan puolipakeilla ja edustaa viiden elementin (五行 wǔxíng) teorian mukaan maata. Yinglong on myös mytologisista eläimistä vahvin ja toisin kuin muilla kiinalaisilla lohikäärmeillä, hänellä oli kaksi siipeä, jotka myöhemmin muuttuivat värikkäiksi pilviksi.
Zhulongin (烛龙 Zhúlóng) puolestaan uskotaan asuvan kylmässä pohjoisessa sijaitsevan Zhong-vuoren huipulla ja ohjaavan vuodenaikoja hengityksellään. Lisäksi Zhulong vastaa päivästä ja yöstä avaamalla ja sulkemalla silmänsä. Sinivihreä lohikäärme (青龙 Qīnglóng) taasen on yksi neljästä taivaallisesta eläimestä ja suojelee itää.
Muinaisessa Kiinassa lohikäärmeitä käytettiin otollisina vallan symboleina, sillä lohikäärme on myös yksi kahdestatoista hyväenteisestä symbolista (十二章 Shíèr Zhāng). Lohikäärme sukeutui vähitellen korkeimman keisarillisen vallan symboliksi Qin (秦代 Qín Cháo) ja Han (汉代 Hàn Cháo) -dynastioiden aikana, kun naispuoliset valtahahmot käyttivät feenikslintua omiin tarkoituksiinsa.
Keltainen ja viisikyntinen lohikäärme oli varattu puhtaasti edustamaan Kiinan keisaria, eikä sitä sopinut muiden käyttää. Kun viisikyntiset lohikäärmeet oli varattu keisarilliseen käyttöön, koristivat vähempikyntiset lohikäärmeet seinävaatteita ja muita koristeellisia tekstiilejä.
Qilin
Qilin (麒麟 qílín) on yksi tärkeimmistä ja käytetyimmistä mytologisista eläimistä kiinalaisessa kulttuurista. Kuten feeniksin ja lohikäärmeen, alkujaan myös qilinin ajateltiin ilmentävän sekä jiniä että jangia, kun Qi viittasi urospuolisiin ja Lin naaraspuolisiin yksilöihin. Qilinin uskotaan myös synnyttäneen kaikki eläimet.
Tavallisesti qilin on värikäs, sillä on sarvi, lohikäärmeen tai leijonan pää liekehtivine harjoineen, hirvieläimen ruumis, tiikerin silmät, lohikäärmeen suomut, nautaeläimen sorkat ja härän häntä. Ravinnokseen qilin syö ruohoa. Qilin voi lentää taivaalla, kävellä vetten päällä, karjua myrskyn lailla ja syöstä tulta. Vaikka Qilinillä on tukevat sorkat ja terävät sarvet, ei se ole milloinkaan polkenut mitään tai ketään alleen. Tämä empaattinen eläin ei ole hurjista voimistaan huolimatta koskaan hyökännyt kenenkään kimppuun, vaan on päättänyt tuhansien vuosien ajan pysytellä myötätuntoisena ja lempeänä.
Qilin symboloikin hyväntahtoisuutta, rohkeutta, hyveellisyyttä, rehellisyyttä ja kyvykkyyttä, ja on näin ollen hyvän onnen ennusmerkki, joka povaa tulevaisuudessa siintävistä erinomaisuuksista. Qiliniä on kutsuttu myös kiinalaiseksi yksisarviseksi, pitkälti ulkonäkönsä ja herättämiensä uskomusten ansiosta, vaikkakin hän voi olla myös kaksisarvinen – kiinalaiset tekevät eron kutsumalla yhtä yksisarviseksi qiliniksi ja toista kaksisarviseksi qiliniksi.
Qilin ilmaantui kiinalaisiin historian kirjoihin suhteelliseen myöhään ja dokumentoitiin vasta vajaat kolme tuhatta vuotta sitten. Tällöin qilin yhdistettiin Kungfutseen (孔夫子 Kǒngfūzǐ), jonka syntymän aikaan näyttämölle ilmestyi myös tämä mystinen eläin, ja jonka kuolemaan qilin yhtäläisesti yhdistetään. Tästä lähin qiliniä on pidetty hyväenteisenä – kyseessä onkin yksi kiinalaisen kulttuurin legendaarisin hahmo, joka tuottaa onnea ja iloa.
Kungfutseen liittyen qilin on symboloinut hyväntahtoisuutta ja myötätuntoa, voimaa ja oikeamielisyyttä, kukoistamista ja rauhanomaisuutta sekä suurenmoisia ihmisiä. Lisäksi tämän myyttisen olennon on uskottu voivan suoda ihmisille älykkäitä lapsia sekä olevan enne tulevista tietäjistä ja mahtavuuksista.
Qilin-patsaita käytetään yleisesti rakennusten edessä karkottamaan pahoja henkiä sekä suojelemaan ja tuomaan siellä asuville ihmisille hyvää onnea. Vaatteisiin kirjottuna, kuvina ja maalauksina sekä amuletteina qilinin on uskottu edesauttavan terveen jälkikasvun saamisessa sekä lasten kasvamisessa loisteliaiksi ja vahvoiksi ihmisiksi. Perinne elää edelleen qilin-aiheisten lahjojen ollessa suosittuja.
Kuten jo mainitsimme, kiinalaisessa mytologiassa qilin on yksi neljästä hyväenteisestä henkieläimestä feeniksin, lohikäärmeen ja kilpikonnan kanssa. Yhteydestä qilinin ja lohikäärmeen välillä on eri versioita, ja henkieläinnelikkoon kuulumisen lisäksi qilinin voidaan katsoa olevan Yinglongin tai lohikäärmeen ja nautaeläimen jälkeläinen.
Lohikäärmeksiä mietiskellen:
画龙点睛
Huà lóng diǎn jīng.
Silmien lisääminen lohikäärmettä maalatessa.
ts. Jonkin tekeminen niin hyvin, että se muuttuu (super)voimaksi.
Kiinalaisille numero neljä (四 sì) edustaa epäonnea, sillä se on homofoninen kuolemaan ja kuolemiseen (死 sǐ) viittaavan sanan kanssa. Tätä kansanuskomusta kunnioittaen emme julkaisseet neljättä kolmikkoa, mutta kolme edeltävää löydät alta:
Kiinalaisten kuvitusten käytöstä – 1. kolmikko
Kiinalaisten kuvitusten käytöstä – 2. kolmikko
Kiinalaisten kuvitusten käytöstä – 3. kolmikko
Aihetta liippaavaa monenkirjavaa kirjallisuutta:
Janne Seppänen; Katseen voima
Kungfutse; Keskustelut
José Stephens; Kesytä lohikäärmeesi
Stephen Gascoigne; Kiinalainen tie terveyteen
Elina Hytönen; Lohikäärmeen lääketiede
Jyrki Kallio (toim.); Mengzi – Veljellisyyden tie
Cecilia Lindqvist; Merkkien valtakunta
Sogyal Rinpoche; Tiibetiläinen kirja elämästä ja kuolemasta
Charles Windridge; Tong Sing: kiinalaisen viisauden kirja
Jung Chang; Villijoutsenet – Kolmen kiinattaren tarina
Erich Fromm; Unohdettu kieli
Alan W. Watts; Zen
Toim. huom.
Kaikki yllä olevat sivustomme ulkopuoliset liNKit johtavat suomenkielisille Wikipedia-sivuille. Tästä napsauttamalla avautuu toinen birdink.fi sivu, joka sisältää aakkostetun valikoiman BiRD iNKin suosittelemia erinomaisia kirjoja.
Artikkelin kuvat ovat pääasiassa BiRD iNKin luomuksia, vaan haluamme huomauttaa osan materiaalista olevan peräisin Pexels-kuvapalvelusta – mistä muuten löytyy läjäpäin upeita otoksia katseltavaksi tai käyttöön!
